Vuodenvaihteessa alkaa aurinko paistaa sen verran houkuttelevasti, että mieli alkaa kummasti tehdä mieli lumille. Tämän vuoden lumet ovat kuitenkin aika tiukassa, koska kahden viikon päästä olen jo varsin kaukana toisaalla. Niinpä päätin repäistä ja lähteä katsomaan, miltä lumi Serenan lumetetuilla rinteillä näyttää. En ollut aikaisemmin käynyt koskaan Serenassa laskettelemassa, lähinnä kohde valikoitui sen takia, että se on yhäkin pääkaupunkiseudulla ja sinne pääsee suhteellisen näppärästi bussilla. Pohjoisen kohteet kyllä houkuttelivat, mutta... joskus täytyy vain todeta, ettei ole aikaa.
Suuri mäennyppylä Serena ei tosiaan ole. Se sopii hyvin lähinnä siihen, että opettaa jollekin ensikertalaiselle laskettelua. Menneitä huimia laskuja isommissa keskuksissa on turha muistella, niistä tulee vain paha mieli. Kivana puolena on kuitenkin se, ettei hissijonoissa mitenkään aivan valtavasti ole ihmisiä. Jos olisi, saattaisi alkaa pahemminkin nyppimään, sillä käytännössä kierros, joka sisältää mäen menon hissillä ylös ja laskun alas, kestää suunnilleen kymmenen minuuttia. Silti voin todeta päässeeni edes vähän tänä vuonna suksille. Lisäksi auringonlasku rinteessä oli ihana kokea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti