Intialaisessa sairaalassa

Vatsapöpöt eivät sitten päättäneet ottaa lannistuakseen, joten päätin vierailla lääkärin pakeilla. Lääkäri ei kuitenkaan ollut paikalla, joten erinäisen säädön jälkeen päädyin tutustumaan paikalliseen sairaalaan, eli Noble hospitaliin. Siellä sitten odotin kiltisti suunnilleen tunnin intialaisten ihmisten keskellä ja pääsin tapaamaan ihmisen, joka ehkä jopa puhui muutaman sanan englantia. Verenpaine jostain syystä mitattiin kolme kertaa (eivät ehkä olleet tustutuneet aikaisemmin skandinaavisen huteran varren matalaan verenpaineeseen). Lisäksi vatsaa tunnusteltiin ja kysyttiin kysymyksiä oireista. Lopulta sain pillerireseptin kielellä, josta en oikeastaan ymmärtänyt sanaakaan. Merkit olivat kyllä näitä latinalaiseen kirjoitukseen pohjautuvia, mutta muuten minulla ei ollut hajuakaan, että mitä sain.

Siitä sitten paikalliseen apteekkiin ihmettelemään, kuinka pojat kävivät kymmeniä laatikoita läpi kaivaen nappeja, joissa ei sen enempää näyttänyt olevan tunnistettavia nimiä. Jostain kuitenkin sopivat napit kaivettiin ja nyt kokeilen kolmen päivän ajan, että kuinka paikalliset reseptit tepsivät. Se hyvä puoli tuossa kokemuksessa oli, että vaikka ne eivät toimisikaan, niin saattaisin jopa uudestaankin eksyä sen lääkärin pakeille. Ehkä sitten löytyy paremmat dropit, eikä turhaa tarvitse kärvistellä näiden vatsapöpöjen kanssa.