Eilen oltiin bilettämässä Gaiassa Submergen ja Jez Pereiran tahtiin. Ainakin kovasti yritettiin, mutta intialainen poliisi oli varsin eri mieltä asiasta. Alkuilta sujui varsin mallikkaasti, tultiin paikalle ajoissa ihan vain syömään. DJ ei osannut miksata ja palvelu oli intialaiseen tapaan varsin käsittämätöntä, mutta mitäs siinä lämpimässä kesäillassa istuskellessa.
Palvelusta tosiaan sen verran, että tilasimme ruoat ja tästä 40 minuutin päästä he tulevat kertomaan minulle, että heillä ei ole tilaamaani pastaa, pitää ottaa jotain muuta. Ehdottelen siinä aikani muita pastavaihtoehtoja, joille reaktiona tulee ei-oota. Sitten kysyn, että mitä on, ja he näyttävät yhtä pastalajia. Siinä vaiheessa vatsa kuitenkin kurnii jo niin pahasti, että alkaa olla aivan sama, syönkö kiviä vai sammakoita. Joten otan vaihtoehdon vastaan ja minuutin päästä pompsahtaa paikalle tilaamani pastavaihtoehto. Laskua saa myöskin odottaa pienen ikuisuuden, reilusti yli puoli tuntia, siitäkin huolimatta, että saapuessamme tuntui tarjoilijoita olevan tuplasti asiakasmäärään nähden.
Takaisin illan tapahtumiin. Submerge pääsee vauhtiin ja siinä sitten jorattiin. Kun illan päätähti Jez Pereira oli soittanut muutaman biisin, alkoi epämääräinen kuhina lavan edessä, joka yleensä on merkki siitä, että jotain on vinossa tai että intialaisilla on nyt ongelma, josta ei tiedetä, että miten edetään. Tällöin syntyy torikokous, jossa ilmeisesti jokainen yrittää tuoda oman näkökulman esille, mutta ei varsinaisesti synny mitään päätöksiä, että miten mennään.
Yritetään jatkaa bilettämistä normaalisti, kunnes joku järkkäreistä tulee ja laittaa musiikin hiljaiselle. DJ kuuluttaa, että poliisi on ovella ja pitää odottaa. Muutaman minuutin odottamisen jälkeen musiikki taas jatkuu ja siinä sitten yritetään nauttia elämästä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä kuvio toistuu muutaman kerran. Intialaiset kaverit kertoivat, että tilanne on varsin normaali: poliisit tulevat, poliisit lahjotaan ja bileet jatkuvat. Hetken aikaa kuitenkin näytti huonolta, sillä DJ kuulutti, että kaikkien on oltava ulkona viiden minuutin sisällä. Jäimme kuitenkin odottelemaan, josko vielä bileet lähtisivät käyntiin.
Lähtiväthän ne. Porukka vain siirtyi sisätiloihin, jossa odotti toiset soittopelit ja kajarit. Siellä sitten jammailtiin puoli yhteen asti yöllä, jolloin muutenkin täällä loppuvat kaikki bileet. Poistuessamme ravintolasta poliiseista ei ollut tietoakaan ja sieltä jatkoimme duunikavereiden kanssa kattoterassille jatkamaan. Hyvät oli bileet ja kyllä tuota tulee ikävä siinä vaiheessa, kun olen täällä yksin ja on hankalampaa lähteä bilettämään viikonlopun kunniaksi.
Palvelusta tosiaan sen verran, että tilasimme ruoat ja tästä 40 minuutin päästä he tulevat kertomaan minulle, että heillä ei ole tilaamaani pastaa, pitää ottaa jotain muuta. Ehdottelen siinä aikani muita pastavaihtoehtoja, joille reaktiona tulee ei-oota. Sitten kysyn, että mitä on, ja he näyttävät yhtä pastalajia. Siinä vaiheessa vatsa kuitenkin kurnii jo niin pahasti, että alkaa olla aivan sama, syönkö kiviä vai sammakoita. Joten otan vaihtoehdon vastaan ja minuutin päästä pompsahtaa paikalle tilaamani pastavaihtoehto. Laskua saa myöskin odottaa pienen ikuisuuden, reilusti yli puoli tuntia, siitäkin huolimatta, että saapuessamme tuntui tarjoilijoita olevan tuplasti asiakasmäärään nähden.
Takaisin illan tapahtumiin. Submerge pääsee vauhtiin ja siinä sitten jorattiin. Kun illan päätähti Jez Pereira oli soittanut muutaman biisin, alkoi epämääräinen kuhina lavan edessä, joka yleensä on merkki siitä, että jotain on vinossa tai että intialaisilla on nyt ongelma, josta ei tiedetä, että miten edetään. Tällöin syntyy torikokous, jossa ilmeisesti jokainen yrittää tuoda oman näkökulman esille, mutta ei varsinaisesti synny mitään päätöksiä, että miten mennään.
Yritetään jatkaa bilettämistä normaalisti, kunnes joku järkkäreistä tulee ja laittaa musiikin hiljaiselle. DJ kuuluttaa, että poliisi on ovella ja pitää odottaa. Muutaman minuutin odottamisen jälkeen musiikki taas jatkuu ja siinä sitten yritetään nauttia elämästä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä kuvio toistuu muutaman kerran. Intialaiset kaverit kertoivat, että tilanne on varsin normaali: poliisit tulevat, poliisit lahjotaan ja bileet jatkuvat. Hetken aikaa kuitenkin näytti huonolta, sillä DJ kuulutti, että kaikkien on oltava ulkona viiden minuutin sisällä. Jäimme kuitenkin odottelemaan, josko vielä bileet lähtisivät käyntiin.
Lähtiväthän ne. Porukka vain siirtyi sisätiloihin, jossa odotti toiset soittopelit ja kajarit. Siellä sitten jammailtiin puoli yhteen asti yöllä, jolloin muutenkin täällä loppuvat kaikki bileet. Poistuessamme ravintolasta poliiseista ei ollut tietoakaan ja sieltä jatkoimme duunikavereiden kanssa kattoterassille jatkamaan. Hyvät oli bileet ja kyllä tuota tulee ikävä siinä vaiheessa, kun olen täällä yksin ja on hankalampaa lähteä bilettämään viikonlopun kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti