Lauantai alkoi perinteisellä shoppausreissulla, josta mukaan tarttui pari paitaa. Tämän jälkeen hienona päivänä alkoi kovasti tehdä mieli päästä uimaan, joten ohjastimme autokuskin etsimään meille uima-altaan, jonka ympärille pääsisi näppärästi vilvoittelemaan. Ajoittain kuskimme on varsin hukassa, mutta nyt hänellä todellakin välähti. Päädyimme keskelle ei mitään lomakohteeseen, jonka nimi oli Ganga retreat countryside. Olimme altaalla ainoat asiakkaat, palvelusväkeä oli meihin nähden aivan liikaa. Kaljaa kantoivat uima-altaan vierelle ja aurinko paistoi lämpimästi. Naapurihotellista kuului bilemusiikkia, kun illalla siellä alkoivat jotkin bileet. Vesi oli sopivan vilpoista. Voisi elämä hullumminkin olla!
Sunnuntaina vuorossa oli Punen lähiseudun luultavasti suurin Ganesh-patsas. Sitä oli kiva pällistellä vähän aikaa läheltä. Pitkään ei pystynyt, sillä Ganeshin luona riisuttiin kengät pois ja kivetys poltti jalkapohjia.
Kuski oli myös tällä kertaa varsin näppärä, sillä hän tiesi että lähistöllä oli temppeli. Näin ollen suomalaisretkueemme suuntasi kohti idän ihmeitä ja temppelin hämyistä tunnelmaa. Temppeli oli ilmeisesti pystytetty jonkin suuren gurun muistolle ja se oli tyyliltään varsin kitsch.
Kuva suuresta Gurusta. Kuvastavaa on, että hänestä oli paljon kehystettyjä valokuvia, joten kauaa ei kuolemasta tainnut olla. Temppelireissulta saimme myös ruusun ja kookospähkinän lahjana jumalalta sekä punaisen pisteen otsaa koristamaan. Varsin ihmeellinen ja kiehtova reissu, vaikka hieman nuo temppelikäyttäytymiset olivat vielä hakusessa. Ehkä ensi kertaa varten voisi valmistautua paremmin.
Sunnuntaina vuorossa oli Punen lähiseudun luultavasti suurin Ganesh-patsas. Sitä oli kiva pällistellä vähän aikaa läheltä. Pitkään ei pystynyt, sillä Ganeshin luona riisuttiin kengät pois ja kivetys poltti jalkapohjia.
Kuski oli myös tällä kertaa varsin näppärä, sillä hän tiesi että lähistöllä oli temppeli. Näin ollen suomalaisretkueemme suuntasi kohti idän ihmeitä ja temppelin hämyistä tunnelmaa. Temppeli oli ilmeisesti pystytetty jonkin suuren gurun muistolle ja se oli tyyliltään varsin kitsch.
Kuva suuresta Gurusta. Kuvastavaa on, että hänestä oli paljon kehystettyjä valokuvia, joten kauaa ei kuolemasta tainnut olla. Temppelireissulta saimme myös ruusun ja kookospähkinän lahjana jumalalta sekä punaisen pisteen otsaa koristamaan. Varsin ihmeellinen ja kiehtova reissu, vaikka hieman nuo temppelikäyttäytymiset olivat vielä hakusessa. Ehkä ensi kertaa varten voisi valmistautua paremmin.
1 kommentti:
Tuo on miehenikin pyhimys Sai Baba :))
Lähetä kommentti