Petollinen syksy

Haluaisin vain nukkua syksyn sateiden ohi. Käpertyä lämpimään peittoon ja sulkea huonon sään pihalle. Pukeutua lämpimiin neuleisiin ja estää niillä kolea viiman tuntu iholla ja luissa.

Eilen innostuinkin laittamaan päälleni ihanan syksyisen neuleen. Pelottaa syksyn ja kylmyyden pois. Murrettua oranssia, joka hyvin peilautuu lähipuiden lehtiin. Lisäksi mukaan vielä iso, ihana kaulahuivi. Ohut materiaali, joka sointui hyvin muiden vaatteiden kanssa. Vikatikki. Paha vikatikki. Olin pahasti yliarvioinut syksyn voiman. Junassa alkoi puskea jo hikeä pintaan. Laukku oli vaan niin pieni, että sinne oli vaikea tunkea sekä neuletta, että huivia. Takkikin tuntui jo siinä vaiheessa liialta, mutta sen kanssa olin jo ihan pulassa, enkä voinut sille enää paljon mitään.

Iltapäivän ohjelmanumero oli R&A elokuva ja leffassa oli kuuma. Tunnelmallista kyllä, kun paljon ihmisiä oli tiivistyneenä pieneen tilaan. Takille ei kuitenkaan ollut sen kummempaa paikkaa ja hiki virtasi. Yleensä kärsin turhan viileästään ilmastoinnista, joten oikeastaan tuo kuumuus ei vielä niin haitannut. Leffan jälkeen haahuilin edestakaisin ja kiirekin tuli iltamenoihin. Pieni hoppu toi hien pintaan. Kuvauksissa oli - mainitsinko vielä - kuuma. Valonheittimet lämmittävät tilaa. Tunnelma oli kyllä loistava, eikä lämpöä huomannut kuin vasta silloin kun pääsi ulos. Olo oli kuin saunassa käyneellä. Jatkoilla kesti jonkun aikaan, että kuumuus vähän lakkasi. Meno nousi ja taas riitti lämpöä.

Syksy, vaikka ajoittain petollinen oletkin, et ole voittanut vielä. Muistutit minua eilen siitä. Tuskin taival olisi ollut niin hikinen, ellen olisi tehnyt aivan vääriä vaatevalintoja. Vielä kun muistaisi syksyn oikeat mittakaavat siinä vaiheessa, kun tulevina aamuina pukeutuu ihanan syksyisiin väreihin ja lämpimiin neuleisiin. Haasteelliseksi asian toki tekee sen, että iltaisin voi olla kirpakan viileää, vaikka päivällä aurinko vielä paahtaisi ihanastikin.