lauantai 16. toukokuuta 2009

Lähtöpäivä

Itkut on nyt itketty. Haikeaa, kun ei ehtinyt näkemään kaikkia kavereita, joita olisi niin halunnut nähdä. Olo on jotenkin nollautunut, haikeus alkaa vaihtua tosiasioiden hyväksymiseksi. Oikeastaan odotan jo kovasti Singaporen matkaa. Myös Intian tiimikavereita on kiva nähdä.

Outoa on ajatella, että seuraavan kerran kun olen Suomessa, on keskikesä. Kiinnitän ajatuksen kesämökin laiturille, viileään järveen ja kuumaan saunaan. Ehkä ironista tässä kaikessa on, että monena vuonna en edes ole ehtinyt muilta kiireiltäni niin monta kertaa kesämökille, mutta silti se on jollain tasolla sellainen kiinnekohta, jota odottaa jo nyt jotenkin tosi kovasti. Kun lähtee ulkomaille, kiinnittää huomion moniin kliseisiin, sellaisiin asioihin, joita liittää vahvasti Suomeen. Kaupasta nappaan mukaani suklaata ja turkinpippureita, vaikken niitä normaalisti koskaan syökään. Turkinpippureista ajattelin tehdä salmaria, vaikken sitäkään koskaan Suomessa juo. Hassua suorastaan.

Ei kommentteja: