Kirpsakka pikkupakkanen. Maa, joka hieman ritisee jalkojen alla. Puut, jotka hukuttavat meidät lehtiinsä. Puistojen hoitajat, jotka yrittävät kovasti puistot lehdettöminä palaavat joka aamu siistimään puistoja, jotka ovat täynnä lehtiä.
Voin vaikka vannoa, että keskiviikkona tuli lunta pienen hetken. Se suli nopeasti, mutta vahvistaa käsitystä, että talvi olisi hitaasti tulossa. Huomenna alkava marraskuu vie ajatukset talveen ja kylmään. Ensilunta odotellessa.
Pyhäinpäivä, jolloin maa hiljenee. Vanha - ja miksei nuorempikin - kansa vaeltaa hautausmaille muistamaan läheisiään kynttilöin. Bussissa tulevat vastaan drakulat, noidat ja muut hirviöt, jotka juhlistavat amerikkalaisperäistä Halloweenia. Hämmentävä yhdistelmä harrasta ja riehakasta, perinnettä ja uutta juhlaa.
Olen ollut varsin hiljaa viime aikoina. Viikot ovat muistuttaneet niin paljon toisiaan. Kovasti töitä ja viikonloput täynnä erilaisia pippaloita. Hetkiä, jolloin on niin paljon meneillään, ettei tunnu olevan mitään sanottavaa. Lokakuu kului kuin siivillä. Tuntuu, että viikko sitten se vasta alkoi. Mihin kuukausi katosi? Odotan joulua, odotan kevään lomaa, vaikka kumpaankin on vielä paljon aikaa. Ei elämä voi perustua pelkästään odottamiselle, vaan olisi kivempaa elää tässä ja nyt.
Ai niin. Tänään on finaali. Philomelan taivalta seuranneet, muistakaa äänestää Suomen paras kuoro kisoissa! Nyt on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa lähettämällä tekstiviesti KUORO1 numeroon 17132 (0,66 e kipale) tänään lauantaina klo 19.10-20.25.
Voin vaikka vannoa, että keskiviikkona tuli lunta pienen hetken. Se suli nopeasti, mutta vahvistaa käsitystä, että talvi olisi hitaasti tulossa. Huomenna alkava marraskuu vie ajatukset talveen ja kylmään. Ensilunta odotellessa.
Pyhäinpäivä, jolloin maa hiljenee. Vanha - ja miksei nuorempikin - kansa vaeltaa hautausmaille muistamaan läheisiään kynttilöin. Bussissa tulevat vastaan drakulat, noidat ja muut hirviöt, jotka juhlistavat amerikkalaisperäistä Halloweenia. Hämmentävä yhdistelmä harrasta ja riehakasta, perinnettä ja uutta juhlaa.
Olen ollut varsin hiljaa viime aikoina. Viikot ovat muistuttaneet niin paljon toisiaan. Kovasti töitä ja viikonloput täynnä erilaisia pippaloita. Hetkiä, jolloin on niin paljon meneillään, ettei tunnu olevan mitään sanottavaa. Lokakuu kului kuin siivillä. Tuntuu, että viikko sitten se vasta alkoi. Mihin kuukausi katosi? Odotan joulua, odotan kevään lomaa, vaikka kumpaankin on vielä paljon aikaa. Ei elämä voi perustua pelkästään odottamiselle, vaan olisi kivempaa elää tässä ja nyt.
Ai niin. Tänään on finaali. Philomelan taivalta seuranneet, muistakaa äänestää Suomen paras kuoro kisoissa! Nyt on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa lähettämällä tekstiviesti KUORO1 numeroon 17132 (0,66 e kipale) tänään lauantaina klo 19.10-20.25.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti