Ensivaikutelmia

On outoa shoppailla maassa, jossa lähes kaupasta kuin kaupasta löytyy jotain, joka tarttuisi mielellään mukaan matkaan. Käytännössä matkalaukku on valmiiksi aivan liian täysi, jotta oikeasti voisi paljoa ostaa, mutta silti katse suuntautuu haaveilevasti uusien ihmeellisyyksien suuntaan. Vaikka Singapore on maineeltaan kallis, vaikuttaa se silti halvemmalta kuin odotin. Monessa paikassa näkyy esimerkiksi hyvälaatuisia vaatteita varsin sopuhintaan.

Tyyli paikallisilla on hieman samaa kuin Japanissa, mutta paljon monimuotoisempaa ja rennompaa. Eksyin eilen kaupungille, mutta matka tyssäsi ostoskeskukseen, josta en löytänyt ulos. Ei siinä mitään, ihan kiva oli pitkästä aikaa kulkea kaupasta toiseen, päättömästi ja tarkoituksettomasti. Se oli juuri oikeaa aktiviteettia aivoille, jotka olivat jo valmiiksi väsyneet, mutta kaipasivat jotain nähtävää.

Tänään olen sitten pohtinut varsinaisia käyntikohteita. Monet matkailijat viipyvät Singaporessa vain päivän tai kaksi, korkeintaan neljä. Jotenkin koen, että viikkokin helposti kuluu siivillä. En ole etsimässä mitään valtavan suurta, on vain kiva tallustella katuja pitkin ja ihmetellä, mitä kaikkea tältä saarelta löytyykään. Pohdiskelen vieläkin, että mitä kannattaisi tehdä. Listaan kuuluvat tällä hetkellä ainakin eläintarha, akvaario, Sentosa, China town, keskusta sekä pohjoisen viidakot. Harkitsen vakavasti, että menisin yösafarille ihmettelemään, miltä viidakon yö kuulostaa. Lisäksi mietin päivämatkaa Malesiaan, se kun on hyvinkin lähellä. Kun kalenterista pitää löytää aikaa myös rentoutumiselle, näyttää silti, että kyllä täällä puuhaa riittää viikoksikin. En jaksa juosta kaikkea läpi kuin näyteikkunoita, joissa vain vilahtelee kuvia elämästä ilman, että pääsisin kokemaan sitä itse samalla.