keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Yhteenvetoa matkasta

Pohjoisin paikka: Nikko, eteläisin: Beppu. Junalla matkattuja kilometrejä: 2700 kilometriä erittäin epätarkasti linnuntietä mitattuna. Pääosin Shinkansenilla ja pisin matkapäivä (Beppun päiväretki) taisi sisältää sen 9 tuntia matkustamista (kolmisen tuntia Hiroshimasta Beppuun, ja 6 tuntia takaisin Kiotoon).

Vieraillut kaupungit ja paikat: Osaka, Kioto, Tokio, Nikko, Himeji, Hiroshima, Miyajima, Beppu, Nara. Beppu oli pienoinen pettymys, mutta muuten oli kyllä joka paikka niin mielenkiintoinen, että kannatti mennä. Beppussakin toki vaikutti ajan vähyys ja huono tuuri erinäisten asioiden kanssa.

Ilma sadekauden aikana: 4-5 pahaa sadepäivää, viimeisellä viikolla aurinkoa ja +30 kolmen päivän ajan, aurinko pilkisti pilvien takaa yhteensä noin seitsemänä päivänä, muuten pilvistä. Sadekaudeksi siis erittäin hyvä sää.

Kielen tarpeus: Kyllä, helpottaa elämää huomattavasti. Itse en osannut kuin muutaman matkalta poimitun fraasin ja hengissä selvisin takaisin. Lähinnä kielen puutteen takia ei kannata suunnitella mihinkään minuuttiaikatauluja, sillä yhtäkkiä johonkin voi mennä tunti väärinymmärryksien vuoksi. Myös tiettyjen, ennalta määriteltyjen asioiden ostaminen voi olla haastavaa, sillä esimerkiksi tuliaisiksi tarkoitetut teepakkaukset osoittautuivat karkeiksi, paikalla ostetut karkit sokerikiteiksi ja sokeri suolaksi. Puhumattakaan sitten tutustumisesta erilaisiin vaippoihin, koska luulin pakkauksta aivan joksikin muuksi.

Budjetti: n. 1300 vaihdettua euroa riittivät hyvin kolmen viikon kiertelyyn, ruokailuihin ja majoituksiin. Jonkun verran jäi vielä ylikin, jonka sitten shoppasin viimeisinä päivinä alennusmyynneissä. Tokio oli kallein, muuten oli varsin edullista elää ja kulkea. Mikään yksittäinen asia ei ollut Tokiossakaan älyttömän kallista, rahaa vain yksinkertaisesti kului siihen että oli niin paljon nähtävää ja koettavaa. JR passin maksoin ennen matkaa ja se taisi olla n. 300 euroa. Lennot olivat 600 euroa ja etukäteen ostettuihin retkiin meni 120 e. Yhteensä siis suunnilleen 2300 e. Yllätyin oikeastaan siitä, että paikallinen hintataso oli niinkin inhimillinen, vaikka vahva euro saattoikin auttaa tuohon edullisuuteen.

Turhimmat tavarat mukana: kesäkengät, villasukat ja kaulahuivi. Ensimmäinen siksi, etteivät kengät välttämättä olisi kauhean hyvin kestäneet vettä, joten en uskaltanut laittaa niitä jalkaani. Villasukkia ja kaulahuivia varten oli koko ajan liian kuuma. Lisäksi turhia olivat ladattavat patterit latureineen ja kännykän laturi, sillä ne eivät suostuneet toimimaan yhteistyössä paikallisten adaptereiden kanssa.

Kadonneet-sektori: Vaikka yritin olla todella tarkka, onnistuin aina kadottamaan hankkimani adapterit (sori, isä!). Onneksi paikalta hankkimani eivät olleet kauhean kalliita. Itseni kadotin pari kertaa, esimerkiksi Tokiossa, jossa kävelin Asakusan aseman sijasta Uenon asemalle. Samoin Beppussa vietin ratkiriemukkaan hetken erään safarin parkkipaikalla. Muuten en ole ainakaan vielä havainnut minkään konkreettisen kadonneen. Sydäntä lukuunottamatta, sillä se tulee sykkimään Japanille myös vastaisuudessa. Ehdottomasti on pakko päästä joskus takaisin.

Lopuksi vielä muutama kuva Miyajimasta, jossa siis kiipeilin varvastossuilla hienojen näkymien äärelle:

Jotenkin niin perinteinen näkymä. Suloisia asuintaloja, temppelin katto toriin kanssa ja taustalla vielä meri ja vuoret.


Maailma Misen-vuoren päältä.

Misen-vuoren päällä ollut pieni ylistys Buddhalle. Luonnon muokkaama huippu oli itsessäänkin vaikuttava.

Ei kommentteja: