Pariisin vilinasta Barcelonan paahteeseen

Niin nopeasti aika kului Pariisissa ja oli aika lahtea Barcelonaan. Pariisissa kavin tsekkaamassa maan suurimman Dali-museon, joka oli pienoinen pettymys. Paaosa toista oli opiskelunaikaisia luonnoksia ja piirustuksia, ja lisaksi tyot olivat aseteltu varsin ahtaasti, jolloin yhteen yksittaiseen tyohon ei oikein voinut keskittya. Lisaksi perjantaina kavin viela katakombeissa, johon 6 miljoonan pariisilaisen maalliset jaanteet on pinottu seiniksi, sikin sokin. Anonyymi kuolema, jossa kenenkaan luita ei enaa loyda, korkeintaan voi arvata mihin seinaan ne on pinottu. Lisaksi Pariisiin kuului pakkovisiitit Sacre Coerilla (se nakoala edustalta on vaan niiin ihana, etta se on nahtava joka kerta) ja Champs Elyseella (levykauppataivaat, joskaan en sitten kuitenkaan ehtinyt olla niissa paljon yhtaan). Perjantain suuren jannityksen jarjesti sitten kaveri, jonka ehtiminen Barcelonan koneeseen oli varsin hilkulla.

Eli eilen sitten tassuttelimme illan pimetessa Ramblasia. Tanaan olemme tutustuneet Gaudin taidonnaytoksiin, kuten Parc Güelliin ja Sagrada Familiaan. Hieman vedatys-fiilis on taalla ollut, hostellin-omistaja vetaa kaikessa niin omaan pussiinsa ja jopa valehtelee. Lounaskin vain menetteli, annos vaikutti osittain mikron lapikayneelta, perunat vanhoilta ja kylmilta ja patonki kivikovalta. Ehka huomenna sitten osaamme valita paikan paremmin. Iltapaivalla sitten poikkesimme Barcelonetan rannalle ottamaan hieman aurinkoa ja nauttimalla kylmasta (???!!!) vedesta. Ranta oli aika taysi, mutta muuten pari tuntia vierahti napparasti. Illaksi suunnitelmissa on tapaksia, drinksuja ja Ramblasin iltahumua.