sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Lantaun valloitus

Tanaan oli suunta valloittaa Hong Kongin suurin saari, eli Lantau. Kaytannossahan se on suurempi kuin Hong Kong itse, eika se ole kiinni Hong Kongissa. Metro kylla vie todella napparasti ja Launtaussa sijaitsee mm. Hong Kongin lentokentta.
Syyna Lantaun valloittamiseen oli koysirata, joka oli yksi suurimpia maailmassa rakentamishetkellaan. Jotta pitka reissu kabiineissa ei olisi tarpeeksi, paasi lisamaksusta sellaiseen kabiiniin, josta naki joka suuntaan, tarkoittaen myos alaspain. Kabiinin lattia oli siis lapinakyva ja sielta oli veikea tiirailla merta ja metsaa matkan varrella. Lisaksi ostamaani seikkailupakettiin kuului kaksi piirrettya - ne olisin voinut jattaa valiin, jos olisin tilatessa tajunnut, mita ne olivat.
Ns. kristallikabiiniksi kutsutussa menopelissa oli sekin hyva puoli, etta hieman kalliimpi hinta vahensi jonoja huimasti. Nain sunnuntaina oli aika paljon jonoa tavallisiin kabiineihin, mutta viidella eurolla lisaa sai kavella tyynen rauhallisesti lahes koko jonon ohi. Kerrankin hieman kalliimpi lippu kannatti, silla sen verran paljon jonoa oli, ettei olisi huvittanut jonottaa sita lapi.
Maaranpaana Lantaussa oli kylanoloinen turistikeskus, josta loytyi iso Buddha seka luostari. Aurinko paistoi ja elama hymyili, vaikka Buddhan luo kiipeamiseen, temppeleiden kiertamiseen ja muun ympariston tutustumiseen ei mennytkaan kuin reilu tunti. Sitten olikin hyva istuskella ja katsoa muita turisteja ja heidan meninkiaan.
Lantaussa on myos iso outlet-keskus, jossa vierailin palattua Buddhan luota. Mitaan kummempaa en taaskaan loytanyt. Olen varsin pitka ja valikoiva vaatteiden suhteen, joten kriteerit tayttavia asuja loytyy taalta yllattavankin vahan. Ehka osittain syyna on myos se, etta pyrin valttamaan Japanin shoppailun karikot, eli en lahde ostamaan pitsia ja horhoja, jotka kohdemaassa sulautuisivat massaan. Kotona taas muistuttaisin vaatteet paalla lahinna hippia tai ylikasvanutta lasta ja ne unohtuisivat pariksi vuodeksi johonkin kaapin peralle...
Outletin jalkeen oli vuorossa Mong Kok, josta yritin kovasti loytaa sen optikkoliikkeen, josta olin muutamaa paivaa aikaisemmin ostanut silmalasit. Jonkun aikaa olin varsin skeptinen koko paikan suhteen, silla puolet kaupoista vaikutti sellaisilta, etten niita ollut koskaan nahnytkaan. Oikean kerroksen kohdalla loytyi liike, jonka pohjaleikkauksen tunnistin. Laukun pohjalta loytyi myos sopivasti silmalasien hakulappu. Kovasti yrittivat ensin tarjota jotain muuta lasia, mutta en huolinut. Sain kuitenkin oikeat lasit ja ne tuntuvat olevan viela oikeilla vahvuuksilla. Nyt saakin heittaa ennustuksia, kuinka monta paivaa kyseiset lasit kestavat, sen verran halvat ne olivat.
Taman jalkeen nautin kovasta ryysiksesta "Ladie's market"-nimisella torilla. Viikonlopun kunniaksi tuntui, etta ainakin lahikorttelit olivat keraytyneet sinne ja sai nauttia tasta suuresta ihmismassasta. Jos olisin ollut lyhyempi, olisi suuret ihmismaarat saattaneet tehda olon tukalaksi. Nyt naki napparasti ihmisten paiden yli, joten ei tullut ahtaan paikan tunnelmaa. Lopulta kiertelin summamutikassa Mong Kok:ia, kunnes voimat loppuivat ja suuntasin majapaikkaan. Yksi paiva alkaa taalla idassa alkaa tulla taas tayteen ja voi taas sanoa, etta pieni pala Hong Kongia on taas valloitettu.

Ei kommentteja: