Lunta riitti Himoksella ja aurinkoakin näki. Kevätaurinko paistoi rinteille. Pakkanen puri hieman poskia, niin että ne punoittivat. Kuumeilu tykkäsi hyvää, tai ei oikeastaan. Ironista ehkä on, että kolmen viikon hiljaiselon ja hyssyttelyn jälkeen kuume jäi rinteeseen. Viikonlopun rientojen seurauksena maanantaina tunsin olevani energisempi kuin aikoihin.
Päivät pitenevät ja siellä täällä alkaa näkymään ensimmäiset pienet lammikot. Vaikka lunta on vielä valtavasti, piristää tieto siitä, että kevät on tulossa. Likaiset lumenosuudet nostavat hymyn korviin, vaikka normaalisti vain toivon niiden katoavan katukuvasta. Lika on ensimmäinen askel, jotta nuo valtavat lumimassat todellakin katoavat ympäristöstä. Sitten jostain alkaa hieman valjeta maata. Purot solisevat ja maailma täyttyy sumusta ja loskasta. Oikeastaan toivon suuria määriä sumuja ja loskaa, sillä se tarkoittaisi, että lumet katoaisivat kerralla pois. Tai edes viidellä kerralla pois. Luultavasti se on vain haavekuvia, mutta silti vielä jossain vaiheessa lumen alta paljastuu ensimmäiset kevään kukkaset.
Päivät pitenevät ja siellä täällä alkaa näkymään ensimmäiset pienet lammikot. Vaikka lunta on vielä valtavasti, piristää tieto siitä, että kevät on tulossa. Likaiset lumenosuudet nostavat hymyn korviin, vaikka normaalisti vain toivon niiden katoavan katukuvasta. Lika on ensimmäinen askel, jotta nuo valtavat lumimassat todellakin katoavat ympäristöstä. Sitten jostain alkaa hieman valjeta maata. Purot solisevat ja maailma täyttyy sumusta ja loskasta. Oikeastaan toivon suuria määriä sumuja ja loskaa, sillä se tarkoittaisi, että lumet katoaisivat kerralla pois. Tai edes viidellä kerralla pois. Luultavasti se on vain haavekuvia, mutta silti vielä jossain vaiheessa lumen alta paljastuu ensimmäiset kevään kukkaset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti