torstai 4. maaliskuuta 2010

Hiljaisuutta ihmetellen

Hiljaisuus. Odottavan aika on pitkä. Johtuuko vastaamattomuus siitä, ettei kiinnosta? Onko kyseessä vain aikaeron tuoma hankaluus, huonot yhteydet tai muuten vain väsymys? Maiden välinen sensuuri, joka iskee yhteyslinjojen pätkimisen muodossa. Miten käy intohimolle, kun välissä on useita maita, jopa maanosia?

Kyse ei ole siitä, ettenkö osaisi olla yksin. Etten keksisi ajalle täytettä tai tekemistä jokaiselle sormelle. Ei tarkoituksena ole peittoutua kaipaukseen, huutaa ääntäni käheäksi pimeään yöhön etärakkauden vuoksi. Silti mietityttää, että miten tässä nyt oikeastaan käy. Löytyykö mielenkiinto vielä pitkän tauon jälkeenkin? Jotenkin on ollut niin outoa, kuinka helppoa on ollut palata vanhaan elämään. Ihan kuin menneitä kuukausia ei olisi ollut olemassakaan. Vielä ei tunne surua, sillä vielä ei ole kirpaissut. Mutta mitäpä sitä suotta piruja seinälle ennen aikaansa maalaa, suremaan turhia suruja ennenaikaisesti. Ei elämää tai tunteita voi kontrolloida ja jos suhteet kariutuvat, on se ehkä parempi alussa, kuin vuosien taipaleen jälkeen.

Vielä Poets of the Fall - Dreaming Wide Awake... Levyn ilmestymiseen on enää alle kaksi viikkoa ja taskussa on myös lippu seuraavalle Tavastian keikalle. Oi, tätä onnea! Kohta tulee blogiinkin hiljaisuus, sillä lähden Himokselle ihmettelemään talvisia maisemia ja laskemaan lumisia rinteitä. Nauttimaan talvesta täysin sylillisin.

Ei kommentteja: