Kevätkärpäsen isku vaatekaappiin. Yhtäkkiä tuntuu, että jokainen vaateparsi on harmaa ja ankea. Kulahtanut talven jäljiltä. Käytetty päällä miljoona kertaa, vaikkei välttämättä olisikaan. Valon kasvaessa alkaa pohtia asioita taas eri tavalla ja tietty rauhattomuus valtaa mielen. Nuorempana keväällä tuli tunne, että halusi laittaa koko elämänsä uusiksi, näin vanhempana taas - kevätsiivous vaatekaappiin tai jokin muu asia on melkeinpä yhtä radikaali.
Olen varsin tyytyväinen elämääni ja onnellinenkin, joten siinä mielessä ei ole tarvetta muuttaa mitään. Toki haluaisin enemmän aikaa kaikkeen kivaan, huidella vuorenrinteiltä alas talvisin ja nauttia auringonpaisteesta kesäisin. En haluaisi vaihtaa pois ystäviä, harrastuksia tai työtäkään. Toki yhteisöllisyyttä voisi olla elämässä enemmän, kun opiskeluaikojen tiiviit yhteisöt ovat huvenneet pois näkyvistä. Näkemiset ovat harvenneet, kun ihmisillä alkaa olla muuta menoa. Jäljelle ovat jääneet ne parhaat ystävät, joihin vielä pitää yhteyttä aktiivisesti. Heidän rinnallaan eivät kevään pienet puhuritkaan tunnu pahalta.
Olen varsin tyytyväinen elämääni ja onnellinenkin, joten siinä mielessä ei ole tarvetta muuttaa mitään. Toki haluaisin enemmän aikaa kaikkeen kivaan, huidella vuorenrinteiltä alas talvisin ja nauttia auringonpaisteesta kesäisin. En haluaisi vaihtaa pois ystäviä, harrastuksia tai työtäkään. Toki yhteisöllisyyttä voisi olla elämässä enemmän, kun opiskeluaikojen tiiviit yhteisöt ovat huvenneet pois näkyvistä. Näkemiset ovat harvenneet, kun ihmisillä alkaa olla muuta menoa. Jäljelle ovat jääneet ne parhaat ystävät, joihin vielä pitää yhteyttä aktiivisesti. Heidän rinnallaan eivät kevään pienet puhuritkaan tunnu pahalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti