Kevättuulen puhallus

Joka vuosi suunnilleen samaan aikaan aurinko alkaa paistaa pilvien takaa. Samalla omissa aivoissani alkaa tapahtua, jotenkin on sellainen tunne, että pitää pudistella vanhat tomut pois ja valmistautua uuteen elämään, uuteen kesään. Vaatekaappi tulee siivottua perinpohjin, isot kassit matkaavat kierrätykseen. Itse kaipailee uusiin tilanteisiin niin, että tutustuisi uusiin ihmisiin ja asioihin.

Jotenkin olisi voinut kuvitella, että tämä kevät olisi erilainen, sillä aina aikaisemmin olen liittänyt tämän jotenkin auringon valon kasvuun. Pitkän ja kylmän talven jälkeen itsekin herää henkiin ja alkaa ihmetellä maailmaa. Joudun kuitenkin toteamaan, että vaikka synkkä talvi ei pitänytkään minua tänä vuonna otteessaan, on kevättuuli taas täällä. Muutaman nukutun yön jälkeen olen täynnä energiaa ja intoa ja silmät etsivät asiaa, jota muuttaa.

Talvikengät pakkasin jo pois ja sormet syyhyävät päästä vaatekaapin kimppuun. Viime viikolla ostin kevät/kesävaatteita pari, ihan vain sen takia, että oli niin kivaa ostaa jotain vaatekaappia piristämään. Shoppailu kun on ollut varsin vähäisessä tilassa elämässäni Intiassa, jossa vaatteet yksinkertaisesti olivat vain niin eri mallisia. Sitä ennenkin tuntui, että elämässä oli kaikessa muussa niin, ettei ehtinyt tai huvittanut yhtään etsiä kaupoista uusia aarteita, siis niitä, jotka löytäisivät tiensä vaatekaappiini asti.

Vaikka ulkona on vielä aivan liian kylmä talven karaistamattomalle iholleni, pompin kotona kesämekossani ja haaveilen kesäaamuista, luonnon tuoksuista ja elämän heräämisestä. Odotan innoissani puiden puhkeamista nuppuihin, mullan tuoksua ja sitä päivää, kun uskaltaa lähteä aamulla ulos ennen takkia. Saa nähdä ehtiikö nämä päivät tulla ennen kuin olen lähdössä takaisin Intiaan.