Habitaren valloitus

Mitä olisikaan syksy ilman ilotulituksia, pimeitä iltoja ja ... Habitarea? Tänä vuonna viimeksimainittu tuotti pienen pettymyksen, sillä jotenkin janosin uusia ja erilaisia sisustusratkaisuja. Paikoitellen kojut toivat minulle mieleen lähinnä rihkamapuljut, joten kuvia otin hyvin rajatusti. Joitain erikoisuuksia silti tarttui kameran muistikortille.

Ensin lamput, joihin kiinnitin paljon huomiota lähinnä sen vuoksi, että synkkenevinä iltoina valonlähteet ovat yllättävän tärkeitä (nimim. edes se makuuhuoneen kattovalo oisi kiva).

Massiivinen, varsin veikeä puusta koostettu muoto:

Ehkä näitäkin kasvaa kohta kuin sieniä sateella? Hieman erikoisempi ulkovalo, jonka korkeutena oli suunnilleen kaksi metriä:

Tämä oli myös veikeä, taisi olla muovista valmistettu:

Hieman erilaiseen ympäristöön:


Nämä olivat hauskoja:

Jouluna taitaa saada yliannostuksen kaikesta kimmeltävästä, näistä sain tarpeeksi jo yhdellä silmäilyllä:

Siivoojan unelma:

Yksinkertaisuudessaan varsin söpöjä, tämänlaisia oivalluksia olisin kaivannut enemmänkin:


Lisäksi silmä huomioi muutaman muunkin kohteen.

Nämä toivat mieleeni kulhot, joita ostin Intiasta, viehättävää on tietty yksinkertaisuus, keveys ja puumateriaali:


Kuninkaantuoli:


Oikeanpuoleinen kiuas on aika veikeä, kun kivet ovat ulkopuolella:

Kohta pitäisi sitten oikeasti jaksaa tsempata ja sisustaa tämä kämppä kotoisaksi. Ehkä jo ensi viikonloppuna voisi taas palata tämänkin projektin pariin.

Lähes toisella planeetalla

Tallinna on ristiriitaisuuksien paikka. Paikoittain boheemia, paikoittain modernia ja paikoittain taas jotain niin hämmentävää, ettei siitä oikein saa otetta. Erikoista on neuvostoaikaiset kolossimaiset rakennukset tai muistomerkit, jotka lähinnä muistuttavat kolmannen maailmansodan jälkeistä maisemaa.

Monelle tuttu näkymä avautuu tästä (aivan sataman kupeessa):


Neuvostoaikainen monumentti:

Kuorolaululle pyhitetty stadion on varsin massiivnen monumentti sekä ulko- että sisäpuolelta:



Pirita Spa rakennettiin Moskovan olympialaisten aikaan purjehtijoita varten. Huomaa hieno neuvostoaikainen arkkitehtuuri:


Luostarin kirkko, jossa vain seinät on enää pystyssä:


Seuraava monumentti kasvattavaa kansan yhtenäisyyden tunnetta:



Olisikohan nämä olleet puolestaan sotaveteraanien muistoksi?

Laatat alkoivat olla jo huonossa kunnossa, mutta mittasuhteet olivat varsin vakuuttavat:


Yksi kivi taisi olla yhden pataljoonan muistomerkkinä, kaikki eivät mahtuneet kuvaan:


Lähimatkaajille suosittelen lämpimästi pyörän vuokraamista ja sillä hurauttelemista Tallinnan ympäri. Kaupunki ympäristöineen on yllättävän mielenkiintoinen, varsinkin jos mukaan on sattunut hyvä kaupungin tuntija. (Kiitos oppaalle, jos satut tätä lukemaan!). Voisin lähteä toistekin ihmettelemään, miten vanha neuvostoaika kohtaa vanhaa kaupunkia ja myös nykyaikaa. Hämmentävä yhdistelmä.

Viikonlopun viettoon ja sekalaista sälää

Kaksi vanhaa klassikkoa, Gilmore Girls & Alanis Morissetten That particular time, siitä lähtee viikonloppu hyvin käyntiin:



Kaveri kävi katsomassa Pekingin Oopperaa ihan Helsingissä tuossa viikko, kaksi sitten. Youtubesta katsottuna näytti niin veikeältä, että olisin itsekin halunnut mennä katsomaan (mutta siinä vaiheessa näytös oli jo loppuunmyyty). Onneksi youtube on keksitty.



Suuntaan huomenna Tallinnaan, jossa ajateltiin erään kaverin kanssa lähteä pyöräilemään ja tutustumaan ympäristöön. Kävin siellä viimeksi toukokuussa, jolloin keräsin ylös hyviä lounaspaikkoja ja kahviloita. Postaus ei ole vieläkään valmistunut, mutta ehkäpä tämän reissun jälkeen on taas uutta intoa...

Punavuoren pidot

Korttelijuhlien ystäville tämä tuo taas yhden juhlan mukanaan. Punajuuri block party järjestetään jo toista vuotta peräkkäin. Mukana on mm. Wannabe Ballerinas, akrobatia pop-up, pop-up ravintoloita. Hyvää musiikkia ja letkeää meininkiä. Viime vuonna satoi pikkaisen, mut ei sekään juuri haittaa. Jos siis haluat jotain vaihtelua arkiseen iltaan, kannattaa siirtyä Punavuoreen päin!

Viime vuonna oli hauskaa, mutta tänä vuonna mökkireissu vie voiton. Akrobatia oisi kivaa, mutta aamun kaksi tuntia oli osaltani tarpeeksi. Huomaa, että paikat on jumissaj ja hymy huulilla. Aurinkoa myös lukijoiden päivään!

ps. ensi viikon torstaina järjestetään taas perinteiset ilotulituksen SM-kisat. Mahtavaa räiskettä ja syyskuun (toivottavasti) lämpimiä öitä.

Hampaiden kiristelyä

Minulla on yksi huono tapa, josta en oikeastaan en ole edes ollut kovinkaan tietoinen. Hampaani hakkaavat öisin toisiaan vasten. Tätä ei tapahdu läheskään joka yö, mutta ajoittain stressi tai muut huolet seuraavat minua myös uniini.

Harkitsen tällä hetkellä vakavasti kiskoja, mutta sitä ennen poskeni lihakset ovat kipeytyneet ja kaipaavat vetreytystä. Kävin hammaslääkärissä viime viikolla ja sain sieltä jumppaohjeet, joilla pyrin rentouttamaan lihaksia. Mieleeni tuli, että lukijoissa voi olla muitakin kohtalotovereita, joten laitanpa ohjeet myös tänne. Itse odotuksiani vastaan olen saanut apua, lähtötilanne tuntui sisäänkasvaneelta viisaudenhampaalta (paitsi että ne poistettiin jo noin 10 vuotta sitten). Kyseessä on siis Helsingin terveyskeskuksen puremalihasten harjoitusotteet:

1. Rentoudu, anna olkapäiden laskeutua

2. Verryttele alaleukaa tekemällä pieniä, keveitä liikkeitä ylös-alas ja molemmille sivuille n. minuutin ajan. Hampaiden ei pitäisi koskettaa toisiinsa

3. Avaa suu niin auki kuin kivutta voita ja pidä auki muutaman sekunnin ajan. Tee sama suoraan eteen ja molemmille sivuille

4. Tee samat liikkeet kuin edellä, mutta vastusta voimakkaasti kädellä koko ajan ääriasentoon asti ja pidä leukaa ääriasemissa 5-6 sekuntia

5. Avaa suu ja yritä sulkea samalla voimakkaasti vastustaen painamalla sormin alaetuhampaiden kärjistä alaspäin. Säilytä asento 5-6 sekuntia, kun sormet koskettavat ylähampaita

6. Avaa suu ja yritä saada aikaan venytystä pakottaen peukalon ja etusormen avulla hampaista painamalla avausta suuremmaksi

7. Kontrolloi leuan kärkeen piirretyn pisteen ja peilin avulla, että alaleuan avausliike ja vieminen eteen tapahtuu suoraan. Yritä erityisesti välttää liikkeitä, jotka aiheuttavat naksauksia.

Liikkeet 3-7 tehdään n. 10 kertaa harjoituskertaa kohden. Koko ohjelma suoritetaan 2-3 kertaa päivässä. Liikkeen ja voiman käyttö on rajoitettava niin, ettei kipua pääse syntymään.

Jos ohjelma on tunnollisesti suoritettu, on siitä seurauksena väsymys. Harjoitus pitääkin päättää 5-15 minuutin lepoon selällään maaten.

Näillä ohjeilla huomasin ensimmäisinä päivinä, että suun lihakset kipeytyivät hieman. Sitten kipeytyi kieli (tuntui lähinnä siltä, että se kaipasi venyttelyä). Nyt olen vähän saanut lihaksia rentoutumaan, eikä harjoitus tunnu ehkä ihan niin paljon kuin aluksi. Ajattelin jatkaa tätä aamuin illoin niin kauan, kun tuntuu järkevältä. Saa nyt nähdä. Jos läheltä liippasi ja leukaperän lihakset tuntuvat kireiltä, voi tätä ohjelmaa varmaan kokeilla omalla vastuulla. Onnekkaiden ei toki tarvitse välittää.

Flow-festivaalien antia

Olin niitä ensimmäisiä, jotka kävivät ensimmäisillä flow-festivaaleilla, jotka pidettiin Suvilahdessa. Silloin oli yksi pieni lava ja toinen vielä pienempi nurkkaus. Kymmenkunta bajamajaa tervehti yleisöä. Niihin aikoihin Koneisto veteli viimeisiään ja uutta musiikkia tuova festivaali löysi heti paikan sydämestäni.

Aikaa siitä on kulunut jo useita vuosia ja sen jälkeen olen tainnut jättää väliin vain yhdet festarit. Nekin lähinnä sen vuoksi, että sijainti oli väärällä puolella maapalloa. Väkijoukon määrä on kasvanut, samoin lavat ja logistiikka. Osa hyvään suuntaan, osa taas... On se tätä nykyä aika hurjaa, kuinka valtavasti festivaaleille tulee ihmisiä.

Silti jotain uniikkia on säilynyt, enkä osaisi kuvitella elokuuta Helsingissä ilman Flow:ta. Oikeastaan en niistä nykyajan supertähdistä niin välitä, esimerkiksi Kanye sai jäädä suosiolla väliin. Silti Flow on onnistunut tarjoamaan vuosi vuodelta uusia musiikkituttavuuksia. Ihmisiä, jotka osaavat todellakin soittaa, vaikkeivät massat olekaan heitä löytäneet. Uniikkia melodiaa, jota on kiva kuunnella syksyn öiden pimetessä. Tässä muutamia suosikkejani - toki Röyksopp ja Empire of the Sun ovat soineet soittolistoilla jo pitkään, loput neljä ovat hyviä uusia tuttavuuksia.

Ohessa muutamia kuvia viime viikonlopun meiningeistä:

Ihmismassa oli paljon

Illan tummentuessa voimala-alue syttyi eloon. Huomioi hieno täysikuu.




Odotuksen huumaa, kun vielä lava on tyhjä ja valot jo antavat vinkkejä tulevasta:



Sitten niihin artisteihin. Kaikista ei voi kirjoittaa, eikä jokaista voi mainita. Nyt siis vain ne, jotka tuli itse nähtyä, koettua ja muisteltua jälkikäteen, että olipas hyvä keikka.

Röyksopp - Islannin lahja elektroniselle musiikille. Muutama vuosi sitten Ilosaaressa oli ehkä yksi parhaista keikoista ikinä. Kello oli luokkaa yksi päivällä ja porukka hyppii aivan euforiassa. Flowssa oli ehkä hieman liikaa porukkaa, jotta tunnelma olisi ollut yhtä intiimi. Siltikään en voisi kuvitella missaavani Röyksoppin keikkoja.


What else is there:



Empire of the Sun - Australian valoa Suomen päiviin ja öihin.

Viime talvena päivät olisivat olleet pidempiä, jos Empire of the Sun ei auringollaan olisi valaissut niitä. Keikka oli mahtava. Tuli hypittyä ja tanssittua. Samoin tuli hypittyä siinä vaiheessa, kun Nykissä tajusin, kuka onkaan lauantain päätähti.

Walking on a Dream




Hauschka - ei voi sanoa muuta kuin että tosi hauska ja ihmeellistä, millaisia ääniä flyygelistä voi saada aikaiseksi



Hercules & Love Affair







Iron & Wine - leppoisampaa lauantai-iltapäivään

Iron & Wine oli lauantaipäivän hiljainen siirtyminen musiikin pariin. Sopi hetken tunnelmaan.

Flightless Bird, American Mouth:




Human League - mitä ilman olisimmekaan syntikkapoppia ja vanhaa kunnon rallatusta Don't you want me

Viikonlopun viettoon

Kesäiset päivät kutsuvat vielä viilettämään kaupungilla. Jostain pulppuaa taas ilo kiireen keskellä. Elämä, joka maistuu niin elämälle. Musiikki, joka kolahtaa taas aivan eri lailla. Katselee päiviä aivan uusin hymyilevin silmin. Tuntuu, että kiire ja paineet helpottavat pala palalta ja alkaa lopultakin rentoutua.

Viikonlopun kunniaksi hyvä biisi: Ed Sheeran - Wayfaring Stranger



Sunnuntaina on muuten taas ravintolapäivä. Siis siinä mielessä, että pienet ja isommat nyyttipajat avaavat ovensa päiväksi ja myyvät ruokaa nälkäisille. Saatan itsekin lähteä kaupungille ihmettelemään, mitä salaperäiset ikkunat tai korit saattavatkaan sisältää.

Kesäyön äänet

Elokuussa illat pimenevät, tummenevat ja lämpimät yöt kutsuvat viilettämään Helsingin yössä. Valitettavasti samaan aikaan osuu töihinpaluu, joka on ollut kiireinen kämpän sisustamisen, kavereiden näkemisen ja kaiken muun hässäkän merkeissä. Hiljaista on ollut bloginkin puolella, mutten oikeastaan ole jaksanut stressata. Välillä elämä vie ja välillä on aikaa kirjoittaa. Juttuideoita olisi vaikka muille jakaa, kuviakin iso pino, mutta jos ei tietokoneen äärellä jaksa tai ehdi istua muuten kuin töissä, niin eipä sille mitään mahda.

Musiikki on ollut aina lähellä sydäntä. Suvilahdessa on järjestetty useita tapahtumia, joihin olen onnellisena osallistunut ja nauttinut sydämeni kyllyydestä. Yksi näistä toki oli viime viikonlopun flow, josta olen onnekkaasti jo toipunut. Hyviä bändejä tarttui mukaan useita ja niistäkin ajattelin vielä kirjoitella erikseen. Ennen flowta järjestettiin Summer Sound, jossa pääsi nautiskelemaan kesäistä Chicanea ja Above & Beyondia. Toki olihan siellä kunnon festivaalien tapaan myös muitakin esiintyjiä, mutta... nuo kaksi olivat lähinnä se syy, miksi sen piletin ostin.

Kunnon tamppaamista oli taas kerrankin. Korvatulpille tuli käyttöä ja bassot rytisivät kehon läpi. Ehkä liiankin kovalla, mutta tosiaan, ei se niin haitannut, kun korvatulpat oli mukana. Kesäloman lopuksi sain lopulta ostettua uuden kameran ja muutama kuva tuli ikuistettuakin.

Above & Beyond - Good For Me


Kaiuttimet vs. Helsinki: lopputulos taisi olla 0-2 Helsingille

Sydämien tulvaa.


Linnut, oi linnut.


Jotenkin kuvittelin näkeväni tässä niin Nykin valot, mutta voin hyvinkin olla väärässä. Tuli hetkellisesti melkein ikävä.



Huomenna tiedossa on sitten toisenlaista ääntä, kun Art-Goes-Kapakka alkaa. Seitsemältä esiintyy tuomiokirkon portailla suurkuoro, jossa on 85 kuoroa tai lauluryhmittymää. Sen jälkeen kuoroihin voi törmätä illan aikana paikallisissa nautiskelupaikoissa. Tarkemmat kuorojen aikataulut löytyvät mm. täältä. Tuomiokirkon portailla voi myös kuulla erään version sadasta salamasta (aika lähellä tätä, mutta hieman massiivisempi):

Moniväriset unet

Joskus yöt tuovat toivoa, aurinkoa harmaaseen päivään. Joskus taas ne ovat niin synkkiä, että herätessä huoahtaa onnellisena siitä, että se olikin vain unta.

Katukuvassa on kesän ajan näkynyt eräs toisenlainen uniprojekti, nimittäin narinkkatorin, finlandiatalon ja eduskuntatalon läheisyydessä monet taitelijat ovat kuvanneet niissä näkymää rauhasta. Vaikka teema onkin hieman perinteinen, on siihen saatu monta mielenkiintoista näkökulmaa. Tällä hetkellä kuvista on äänestys käynnissä. Äänestystä voi tehdä joko facebookissa tai mailitse. Äänestää voi useampaakin teosta, mikä on hyvä, sillä moni on hienosti ideoitu ja taitavasti toteutettu.

Sunnuntaibiisi

Kuumana kesäpäivänä iho kaipaa viileyttä, pisaroita, jotka tuovat mukanaan raikkauden. Virkeyden, jonka kuumuus on vienyt pois jäsenistä.

Kesäsunnuntaina voi tehdä mitä haluaa, aloittaa vaikka päivän volteilla, jos siltä tultuu. Nyt ei kuitenkaan tuntunut ihan siltä, vaan vähän rauhallisempi biisi lupaa rauhaa ja hengailua.

Little Dragon - After The Rain: