Ristin rastiin Lontoota

Seuraa pieni kuvakavaldi erilaisista ympäristöistä reitin varrella. Tämä oli muistaakseni Sohosta ja jotenkin niin Lontoon oloinen, ettei mitään rajaa: 

 

Sohon lähellä oli myös kiinalaiskaupunginosa. Sieltä löytyi myös korealaisia ravintoloita sekä paikallisia gay-baareja. Ilta-aikaan baarit tuntuivat olevan täynnä ja meno muutenkin ihan mukava - siitäkin huolimatta, että taisi olla torstai. Lontoon matkaajien kannattaa kuitenkin huomioida, että osa baareista saattaa mennä kiinni jo ennen puoltayötä.

Lähin metroasema oli Leicester Square. 

Leicester Squaren läheisyydessä löytyi myös teatterikeskittymä: mikäli aikaa olisi ollut musikaaleille, olisin varmaan suunnannut tänne: 

Metroaseman läheisyydessä oli useampikin lippupiste, josta olisi voinut ostaa päivän lippuja varsin edulliseen hintaan (muistaakseni ne olivat luokkaa 30 puntaa/esitys).

Tällä kertaa tyydyin silti vain ihastelemaan teattereita ulkoa päin. Tämän teatterin läheisyydestä löytyi myös paikallinen viisikulma: risteys, jossa viisi tietä yhdistyy ja löytyy paikallinen hipsteriliikkeiden (ja hipstereidenkin) keskittymä.

Muistaakseni tämä oli Victoria station:

 

 Matkalla Brick Lanelle osuin hauskaan kujaan, joka oli rakennettu luultavasti vanhojen tehdashallien sisään:

Brick lanen jälkeen vuorossa oli Box park, josta löytyi suomalaisittainkin tuttu merkki. Näitä muutaman kuution liikkeitä löytyi kymmeniä.

Camden town oli pienimuotoinen pettymys. Turistikrääsää riitti joka lähtöön. Sitä kuvastaa parhaimmen ehkä seuraava kuva:

Tosin sieltäkin löytyi yksi söpö sisäpiha limonadikojuineen:

 

Lopuksi vielä pakollinen kuva Piccadilly Circuksesta. Se on muuten huomattavasti hienompi ilta-aikaan:

 

  Näiden kuvien myötä onkin hauska toivottaa hyvää viikonloppua!

Graffitit seinissä

Työt taas alkoivat ja koti kutsui. Kuvien saralla on vielä paljon näytettävää, joten en ihan vielä siirry ajankohtaisiin aiheisiin (toki niitäkin saattaa välistä löytyä). 

Lontoosta löytyi myös hieman ei-niin-perinteistä kaupunkikuvaa. Seinät olivat saaneet myös odottamatonta (tai odotettua) täytettä graffitien muodossa. Oikeastaan se oli hyväkin - alue itsessään ei olisi kovin kummoista ollut ilman graffiteja. Seuraavat otokset ovat muistaakseni Brick Lanen lähettyviltä. Kuten kuvista huomaa, oli myös toinen kesän luonnonoikku valloillaan: aurinko paistoi. 

Näkymä eräältä sisäpihalta (nuo kaksi otusta oli ihan 3-D):

Vanha mies:

 Näitä oli lisääkin:

 Todella lähikuvaa:

 Keltaisella taustalla oleva tikku-ukko oli vaan niin söpö:

 Tämä oli myös hieno:

 Siili - ihana!

Ihan niin valtavasti graffiteja en löytänyt (esimerkiksi New Yorkiin verrattuna). Nämä taisivat olla taitavimmat/söpöimmät vastaan tulleet. New Yorkin kanssa kuvilla oli silti yhteyttä: ne olivat keskittyneet vahvasti tietyille alueille. New Yorkissa maalaaminen oli hieman hallitumpaa (muutamat seinät olivat ihan sitä varten, että niihin sai pientä kustannusta vastaan mennä spreijaamaan). Lontoossa taas tuntui, että muutamassa korttelissa graffitteja löytyi enemmänkin ja muista ne oli siivottu (?) pois.

Hyde Park kuvina

Ensimmäisenä iltana suuntasin Hyde Parkiin, joka oli kaunis. Hetkeä aiemmin oli satanut. Silti oli vielä valoisaa. Puut olivat valtavia ja valtavan vanhoja. Niitä teki mieli halata (en halannut), koska jotenkin niistä huokui vanha henki. Tuli olo, että oli rikkoi tuhatvuotisen metsän rauhaa. Muita liikkujia ei sateen vuoksi näkynyt paljon yhtään.

Hyde Park oli valtavan suuri, tässä näkyy vain pienen pieni osa. Sieltä löytyi niin tenniskenttiä, konsertin valmisteluja, hevosratoja ja lenkkipolkuja. Oli paljon puita, jotka olivat kukassa:

 Prinsessa Dianan muistomerkkejä löytyi useita:

 Roskis, jolla pyrittiin pitämään puisto puhtaana:

 Satumaan puu:

 Kukkaistutuksia oli paljon Royal Albert Museumin puoleisella pätkällä:

 Tämän puun lehdet olivat valtavat, isommat kuin ihmisen käsi.

 Ruusunkukkia:

 Olisikohan tämä ollut kuninkaallisen Albertin muistomerkki? Se pilkisti aina puiden takaa. 

 Muistomerkin kulmat kuvasivat eri mantereita. Tämä taisi olla Afrikka:

 Royal Albert Hall: 

Ehkä Royal Albert Hallin ansiota oli se, että tuntui tupsahtaneen aivan toiseen maailmaan. Iltaisin vastaan käveli rauhallisesti nuorempia ja vanhempia pariskuntia, jotka olivat viimeisen päälle laitettuja. Näin enemmän pukumiehiä päivän aikana, kuin mitä varmaan edelliseen kuukauteen yhteensä (tämä kylläkin taisi johtua siitä, että valtaosalla englantilaisista miehistä taitaa olla töissä pukupakko.) Ympäristö tuntui niin hienostuneelta, että oma osallistuminen vaikutti etuoikeutetulta - aivan kuin olisi astunut hetkellisesti satumaailmaan. Yhteenkään konserttiin en kyllä osallistunut - se olisi vaatinut hieman etukäteisvalmisteluja sekä muutaman illan enemmän.

Katutaidetta

Tällä kertaa täytyy mainostaa toista blogia. Street art utopiassa on niin hienoa katutaidetta, että silmä lepää.

(Lähde: Street art utopia)

Lisää tällaisia!

Aurinkoinen Kuusamo

Viikko vilahti ohitse, mukaan tarttui hyvä mieli, levännyt olo ja paljon ihania muistoja. Kuviakin kertyi jokunen, tässä muutama, jonka jaksoin poimia.

Lumikenkäilemässä aurinkoa riitti, ja keväiseltäkin vaikutti:

Oli mahtava sää ja kiva kävellä jään päällä:


Myöhemmin kävimme hiihtämässä, sekin oli mukavaa moottorikelkkojen vanoissa:


Aamun kuuraiset puut olivat ihania:


Rukan rinteissäkin riitti laskettavaa:

Lumisadekuuro:


Valoa riitti ja lopputalvesta sai nauttia täysin mitoin. Nyt voikin sitten alkaa ihmettelemään, mitä kevät tuo tullessaan. Lisää kuviakin voi löytyä, kunhan jaksan selvittää Lumian salat ja ladata ne puhelimesta koneelleni.

Yö metsässä

Miltä näyttää kaupungin kajo? Ympäröikö tumma tähtitaivas? Onko talvinen yö hiljainen tai synkkä?

Seuraavalle kokeilulle ei oikeastaan löydy mitään järkisyin perusteltavaa syytä tai perustetta. Reilu viikko sitten tuli vietettyä erinäisistä syistä yö metsässä. Hieman eksoottisempi idea hetkellä, jolloin pakkasmittari näytti vielä -20 astetta ja posket jäätyivät jo hieman lyhyemmästäkin ulkona vietetystä ajasta.

Kyseinen viikonloppu ei onneksi ollut ihan niin kylmä. Pakkasta oli vain noin -7 astetta. Tarkoituksena oli kiivetä kukkulan laelle ja viettää siellä yö keskellä sydäntalvea. Kukkulan juurella oli vielä varsin tasaista:


Lumiset puut olivat mahtavia ja kukkulan rinteet yllättävän jyrkkiä: kiipeämiseen meni varmaan lähes tunti.


Matkalla sai toki hetken myös ihailla hyvinkin lumista ympäristöä. Kunnon kengät, varusteet ja lumilukot olivat aika pakolliset:


Puut notkuivat lunta:

Kukkulan huipulla siintyy horisontti kaukaisuudessa:



Supikoira, ilves vai joku muu? Jäljet eivät paljastaneet oikein muuta kuin että kulkija oli ollut varsin iso. Kynnenjäljet olivat jäätyneet lumen pinnalle.


Teltta, joka palveli yhden yön majapaikkana:


Nuotio, joka saatiin pystytettyä ennen hämärän tuloa.


Eväät, joista yritettiin saada inhimillisen lämpöiset nuotion avulla (toki eväinä oli myös vaahtokarkkeja, makkaraa ja kuumia kuppeja, minttukaakaota unohtamatta):

Aamulla nuotiopaikka oli vielä hieman lämmin:

Viimeinen kuva ympäröivään jylhään luontoon:

Päällimmäisenä tuntemuksena yöstä ei ollut se, että olisi ollut kylmä. Vaatteita oli mukana jopa liikaa, eikä vaatteiden kastumisestakaan muodostunut ongelmaa. Edellisenä päivänä ostetut talvikengät pitivät veden loitolla ja varpaat lämpiminä. Toki yö ei vastannut ehkä lämpöisen sängyn tarjoamaa pehmeätä elämystä. Silti yö jää varmaan mieleen yhtenä varsin eksoottisena kokemuksena tänä talvena.

Tulen henki

Tammikuun alun valospektaakkeli sisälsi myös tulitaiteilua. Ilma on kirkas ja kuulas. Pakkanen puri varpaita. Silti kannatti, hienoa oli. Kuvia oli hankala ottaa, pakkanen puri myös peukaloa. Lisäksi kamera kuvitteli, että koska pimeydessä ei voi tarkentaa, kuvataan nyt kukkia ja meni johonkin kukka-moodiin.

Täysikuu:


Lentävät renkaat:


Tangot:


Mahtavat liekit:


Lähekkäin:

Hyppynaru:





Jonglöörausta:





Kelpasi katsella. Yksi taiteilijoista syttyi tulen kesken hyppynaruepisodin - onneksi myös sammutus saatiin tehtyä pikaisesti ja esitys jatkui. Ensi vuonna pitää varmaan olla myös loppiaisen aikaan hereillä, josko taas jotain valoteemaista ilmestyy kaduille ja toreille.