sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Flunssasta toipuneena

Kevään tuoksu ilmassa, siltä ei voi välttyä. Pienet vesipisarat, joita näkee siellä ja täällä. Kevään ensi merkit, vaikka taustalla on vielä tieto siitä, että kylmät ajat voivat vielä olla tulossa. Talvi antaa hetken liekaa, jotta into lumeen, räntään ja jäähän ei ihan vielä laantuisi.

Flunssa vaivasi, mutta se väistyi taka-alalle. Uskalsin jo työntämään nenäni ulos ja liikkumaankin. Värisin kylmästä vielä viikko sitten, mutta nyt ei ole enää vilpoinen. On ihanaa, kun aurinkokin muistuttaa taas itsestään ja tekee nollakelistä keväisen lämpimän.

Uskaltauiduin myös hetkeksi liikkumaan. Kokeilemaan, josko flunssan jälkeen jotain tästä kehosta vielä irti lähtisi. Odotukset olivat varsin nollassa - monesti kunnon kuume laski yleiskuntoa huomattavastikin. Yllättävää olikin, että jaksoin mukana. Jano kyllä tuli, aivan kuin koskaan ei olisi juonut tippaakaan nestettä.

Paluu liikunnan pariin oli nappisuoritus lukuunottamatta lihaskipua, muistutteli itsestään tänään. Huomenna voin toivoa, että pääsen ylös sängystä, ettei paikat ole perinteiden mukaan totaalisen kipeät. Silti ei se mitään, kannatti yrittää taas, kummasti piristi vanhat liikkeet ja tuttu meininki. Kehonhallinta, josta tajuaa taas, kuinka pihalla onkaan. Työsarkaa riittää.

Vanhoista asioista uusiin tuuliin, ohessa on biisi, johon tutustuin tuossa viime syksyllä. Piristävä omalla tavallaan.

Brandon Flowers - Right behind you



Ei kommentteja: