Pakastimen aarteet

Ei, en ala. Flunssaa pukkaa, toisensa perään. Edellinen nosti pientä lämpöä ja ylitti lähinnä ärsytyskynnyksen, mutta tämänhetkinen oikeasti nosti kuumeen ja vei halun työntää nenänsä ulos. Jos nenää lähtisikin ulkoiluttamaan, muistuttaisi kurkku hetken päästä, että näillä hengitysteillä ei ole suotavaa ulkoilla tai harrastaa mitään vaativaa, kuten kävelyä.

Täten olen melkeinpä pakotettu ihmettelemään elämää neljän seinän sisällä ja mieluiten useamman viltin alla. Vähintäänkin johonkin isoon neuleeseen kääriytyneenä.

Onneksi kotoakin löytyy isoja aarrekätköjä, jotka arjen kiireessä unohtuu. Mustikkapiirakkaa, mansikoita, omenasosetta ja mustikoita. Puhumattakaan sienistä, pullista ja punaviinimarjamehusta. Leipääkin riittäisi vaikka muille jakaa. Suomalaista ja luonnollista, monia on jopa itse (tai äiti-ihanuus) ollut poimimassa/tekemässä. Kesän maut, jota jostain syystä säästelee niitä talven hetkiä varten. Hetken kesti tajuta, että niitä oikeastaan on säästellyt tätä hetkeä varten.

Flunssaakin lähden peittoamaan kupilla kuumaa punaviinimarjamehua.

Toivottavasti muillakin pakastin muistuttelee olemassaolostaan (tällä hetkellä muutenkin olisi hyvä sulattaa pakastin, jos tulee kylmiä kausia) ja sieltä löytyy vastaavia aarteita!