Viikot ovat aloittaneet vakaan kulkunsa. Joululoma väistyi arjen tieltä ja sen huomaa myös kirjoittamisessa. Kun päivät vilisevät, on vaikea löytää aikaa tai ideoita kirjoittamiseen.
Urheilua ehdin taas jossain välissä puuhata. Zumba osoittautui varsin uudeksi tavaksi hyppelehtiä musiikin tahtiin. Mieleen tuli MTV:n videot ja lanteidenpyöritys. Sillä erolla tosin, että tyyli oli hyvin vapaa, kaukana edes jollain tavalla tyylikkäästä vatkauksesta. Seuranakaan ei ollut hehkeätä RnB-laulajaa, vaan joukko eri-ikäisiä naisia parantamassa kuntoa. Lopputulos: Ihan ok, vähän hassua, virkistävänä se, että koko ajan pitää keskittyä, eikä ainakaan kahden tunnin jälkeen osaa vielä sanoa, mitä on tulossa seuraavaksi. Liian kovalla soinut musiikki ei ainakaan vielä ollut minun juttuni.
Urheilukokeilut eivät ole jääneet pelkkään Zumbaan. Jooga ja kiipeily on sinnitelleet matkassa mukana, säännöllisen epäsäännöllisesti. Toivoani en ole vielä heittänyt kummankaan suhteen. Kiipeilyssä muistaa selvästi, että on totaalisen surkea. Joogassa taas kiittää jokaisen tunnin jälkeen itseään siitä, että se on ohi. Vaihtoehtoisesti liian kevyellä tunnilla taas kiroaa sisäisesti sitä, että valitsi liian kevyen tunnin - ottaa sitte näistä omista näkökulmista selvää.
Kaverin kanssa ollaan myös jossain vaiheessa heitelty hulluja ideoita ilmaan, että mitä voisikaan kokeilla. Muutaman kuukauden ajan olimme pohtineet tankotanssia. Tammikuussa päätimme tarttua tuumasta toimeen ja kokeilla yhden tunnin ajan alkeita lopputuloksena, että oli tosi raskasta. Käsivoimat riittivät auttavasti. Jalat eivät yhtään. Jalkojen pettäessä ei vatsalihasten kestävyydestä ole mitään tietoa. Viehkeys oli kokeilusta kaukana. Lihasten hallinta läheni nollaa. Kävi selväksi se, että jos haluaa uuden lajin, jossa voi hakata päätään seinään oman vajavaisuutensa kanssa, saattaisi se olla tankotanssi. Niin suurta intohimoa ei syttynyt, että olisin lopun vapaa-aikani käyttänyt lajin kanssa. Ei sillä, on se aina hauska kokeilla jotain uutta, josta ei yhtään tiedä, mitä odottaa.
Urheilua ehdin taas jossain välissä puuhata. Zumba osoittautui varsin uudeksi tavaksi hyppelehtiä musiikin tahtiin. Mieleen tuli MTV:n videot ja lanteidenpyöritys. Sillä erolla tosin, että tyyli oli hyvin vapaa, kaukana edes jollain tavalla tyylikkäästä vatkauksesta. Seuranakaan ei ollut hehkeätä RnB-laulajaa, vaan joukko eri-ikäisiä naisia parantamassa kuntoa. Lopputulos: Ihan ok, vähän hassua, virkistävänä se, että koko ajan pitää keskittyä, eikä ainakaan kahden tunnin jälkeen osaa vielä sanoa, mitä on tulossa seuraavaksi. Liian kovalla soinut musiikki ei ainakaan vielä ollut minun juttuni.
Urheilukokeilut eivät ole jääneet pelkkään Zumbaan. Jooga ja kiipeily on sinnitelleet matkassa mukana, säännöllisen epäsäännöllisesti. Toivoani en ole vielä heittänyt kummankaan suhteen. Kiipeilyssä muistaa selvästi, että on totaalisen surkea. Joogassa taas kiittää jokaisen tunnin jälkeen itseään siitä, että se on ohi. Vaihtoehtoisesti liian kevyellä tunnilla taas kiroaa sisäisesti sitä, että valitsi liian kevyen tunnin - ottaa sitte näistä omista näkökulmista selvää.
Kaverin kanssa ollaan myös jossain vaiheessa heitelty hulluja ideoita ilmaan, että mitä voisikaan kokeilla. Muutaman kuukauden ajan olimme pohtineet tankotanssia. Tammikuussa päätimme tarttua tuumasta toimeen ja kokeilla yhden tunnin ajan alkeita lopputuloksena, että oli tosi raskasta. Käsivoimat riittivät auttavasti. Jalat eivät yhtään. Jalkojen pettäessä ei vatsalihasten kestävyydestä ole mitään tietoa. Viehkeys oli kokeilusta kaukana. Lihasten hallinta läheni nollaa. Kävi selväksi se, että jos haluaa uuden lajin, jossa voi hakata päätään seinään oman vajavaisuutensa kanssa, saattaisi se olla tankotanssi. Niin suurta intohimoa ei syttynyt, että olisin lopun vapaa-aikani käyttänyt lajin kanssa. Ei sillä, on se aina hauska kokeilla jotain uutta, josta ei yhtään tiedä, mitä odottaa.
2 kommenttia:
Mukavaa että uskaltauduit kokeilemaan uutta.
Tankotanssi yllättää monet raskaudellaan. Voima kuitenkin kasvaa nopeasti, jos lajiin löytyy vain innostusta. :)
Juu, pitää vähän nyt katsoa, että mihin taas aika keväällä riittää. Kiva on kokeilla ja puuhata kaikkea, mutta ei koko ajan jaksa juosta paikasta toiseen tukka putkella. :)
Lähetä kommentti