Kevättä rinnassa

Vappu vierähti ihmetellessä. Kevään ilmat koettelivat, tuuli, satoi ja välillä kirkastui ja paistoikin. Säätilojen koko kirjo käytiin läpi, ainoastaan räntä puuttui - hyvä niin. Tänään oli vuorossa hieman erilainen kevään puuha, nimittäin polkupyörän kaivaminen talviteloilta. Toki kumit oli jo paikattu ja muutenkin pyörä oli ajokunnossa. Kevätaurinko houkutti kokeilemaan ja pitkästä aikaa oli kiva liihottaa keväisiä teitä pitkin.

Oli hienoa herätä kevään ensi merkkeihin. Silmut näkyivät monessa puussa ja maakin hieman jo vihersi. Ei välttämättä vaadita kuin muutama aurinkoinen päivä, niin maailma täyttyy nuoresta vihreydestä, puiden hiirenkorvista, jotka tuntuvat joka kevät yhtä riemullisilta. Kukkia näkyy jo hieman siellä täällä ja pitkän lumisen talven jälkeen on hauska seurata, kuinka elämän kirjo taas täyttää maat ja mannut.

Pyöräretki teki muutenkin terää. Oli kivaa pitkästä aikaa nauttia luonnosta ja testata oma kunto. Talven sairastelujen jälkeen tuntui hyvältä antaa vaan mennä, rauhallisesti eteenpäin huolehtimatta turhista. Kerrospukeutuminen suojasi kylmältä viimalta, joka vielä puri hieman nenänpäätä ja korvalehtiä. Huomenna sitten testataan miten kävi. Saattuuko jokainen askel, vai onko elimistö liian hellänä istumista varten? Ei voi tietää, mutta kerran vain kirpaisee.