Mitä tehdä, jos viikonlopulla silmä aukeavat väkisinkin ja kello osoittaa vielä seitsemää? Pyöriminen sängyssä ei auta, siitä vain turhautuu. Yksi vaihtoehto on lähteä Vallilaan. Vallilan kirpparilla Valtterissa jo ennen kello kasia alkaa suhina käydä. Eilen siellä pyöriskelinkin aikani, kun eilen olin pystyssä minulle käsittämättömän aikaisin suhteessa siihen, että oli viikonloppu.
Mitään tältä reissulta ei tarttunut mukaan, kun olen varsin nirso. Tuppaan aina huomaamaan ne järkyttävimmät releet ja kummallisimmat tavarat suuren massan keskeltä. Hekottelen niiden mahdottomuudelle. Mahdollisten löytöjen ohi kävelenkin tyylikäästi. Vuosien varrella olen tainnut ostaa kirppareilta lähinnä jääkaappimagneetteja ja yhden huovan. Tästä johtuen pidän kirppareita taitolajina, johon kaipaisi vähän kokemusta, jotta jotain oikeasti kivaa matkaan sattuisikin.
Yhden lämpöisen sentään huovan hankin Hietalahden kirpparilta joskus viitisen vuotta sitten. Se on ollut niin kovassa käytössä, että luopumisen hetki alkaa jo lähestyä. Materiaali ei ehkä ollut parhain mahdollinen, mutta ei muutaman euron tuotteesta ei kovin suuria pettymyksen tunteita voi kokea. Huovan pehmeys on ollut omaa luokkaansa ja monet talvet ja viileät illat olen siihen tyytyväisenä käpertynyt. Sen piti alunperin olla piknik-liina, mutta nyt en siihen halua enää uhrata. Ehkä sitten kun se alkaa muistuttaa enemmän karvamöykkyä kuin huopaa voi harkita uutta käyttötarkoitusta.
Vaikkei kirpparilta mitään mukaan tarttuisikaan, saa mukaansa aina kesäisen tunnelman. Se on oikeastaan paras anti, minkä kirpparit tarjoavat. Toki olisihan se luontoystävällistä, jos toisen rääsystä tulisi oma aarre. Sitä odottaessa valitsen vaatteeni niin, että edes itse käytän ne loppuun. Harhavalinnat käyn heittämässä kiertoon, jos vaikka löytäisivät uuden kodin, joltain toiselta, joka osaa käydä kirppareilla ja soveltaa niitä tyyliinsä.
Jos kirpparilla vierähtää pitkään, voi poiketa vaikka Taikalamppuun nauttimaan hyvistä leivonnaisista ja kupista kuumaa. Se on erittäin sympaattinen kahvila Torkkelinmäen juuressa. Valitettavasti paikka aukeaa viikonloppuisin vasta kahdeltatoista, joten aivan aamuvirkuimpien on turha suoraan rynnätä sinne kirppikseltä. Sen sijaan voi vaikka välissä pyrähtää kotona viemässä uusimmat löydöt tai vaihtamassa uusimmat kuulumiset.
Mitään tältä reissulta ei tarttunut mukaan, kun olen varsin nirso. Tuppaan aina huomaamaan ne järkyttävimmät releet ja kummallisimmat tavarat suuren massan keskeltä. Hekottelen niiden mahdottomuudelle. Mahdollisten löytöjen ohi kävelenkin tyylikäästi. Vuosien varrella olen tainnut ostaa kirppareilta lähinnä jääkaappimagneetteja ja yhden huovan. Tästä johtuen pidän kirppareita taitolajina, johon kaipaisi vähän kokemusta, jotta jotain oikeasti kivaa matkaan sattuisikin.
Yhden lämpöisen sentään huovan hankin Hietalahden kirpparilta joskus viitisen vuotta sitten. Se on ollut niin kovassa käytössä, että luopumisen hetki alkaa jo lähestyä. Materiaali ei ehkä ollut parhain mahdollinen, mutta ei muutaman euron tuotteesta ei kovin suuria pettymyksen tunteita voi kokea. Huovan pehmeys on ollut omaa luokkaansa ja monet talvet ja viileät illat olen siihen tyytyväisenä käpertynyt. Sen piti alunperin olla piknik-liina, mutta nyt en siihen halua enää uhrata. Ehkä sitten kun se alkaa muistuttaa enemmän karvamöykkyä kuin huopaa voi harkita uutta käyttötarkoitusta.
Vaikkei kirpparilta mitään mukaan tarttuisikaan, saa mukaansa aina kesäisen tunnelman. Se on oikeastaan paras anti, minkä kirpparit tarjoavat. Toki olisihan se luontoystävällistä, jos toisen rääsystä tulisi oma aarre. Sitä odottaessa valitsen vaatteeni niin, että edes itse käytän ne loppuun. Harhavalinnat käyn heittämässä kiertoon, jos vaikka löytäisivät uuden kodin, joltain toiselta, joka osaa käydä kirppareilla ja soveltaa niitä tyyliinsä.
Jos kirpparilla vierähtää pitkään, voi poiketa vaikka Taikalamppuun nauttimaan hyvistä leivonnaisista ja kupista kuumaa. Se on erittäin sympaattinen kahvila Torkkelinmäen juuressa. Valitettavasti paikka aukeaa viikonloppuisin vasta kahdeltatoista, joten aivan aamuvirkuimpien on turha suoraan rynnätä sinne kirppikseltä. Sen sijaan voi vaikka välissä pyrähtää kotona viemässä uusimmat löydöt tai vaihtamassa uusimmat kuulumiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti