Pimeyden saavuttua monet suuntaavat katseensa kohta tulevia lomia ja kohteita, joissa aurinko taas paistaa. Itselläni on jostain kumman syystä lomat varsin hyvin poltettuna, joten ei auta haikailu aurinkoon. Lisäksi olen onnistunut saamaan jonkun pienen flunssapöpön, jota vastaan elimistö taistelee ja taiteilee. Liekö syynä iltojen tummuus, kylmyys vai sade, kun vastustuskyky käy kamppailua pieniä pöpöjä vastaan. Aamulla on kurkku kipeä ja illalla taas lämpöä pukkaa. Siinä välissä sinnittelen kuumien juomien voimin. Vilunväristykset kulkevat läpi kehon, mutta kunnolla kuumetta en ole onnistunut nostattamaan. Luultavasti lähipäivinä tullaan risteykseen, josta on vain kaksi vaihtoehtoa: sängyn pohjalle kaatuminen tai sitten tervehtyminen. Toivon vahvasti jälkimmäistä.
Ohessa kuitenkin vielä eräs kaunis syksyinen kuva menneiltä vuosilta Saksan matkoilta. Se kuvastaa hyvin kahta asiaa, joita rakastan syksyssä. Kuulasta syysilmaa ja värien kirjoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti