Taas yksi niitä leppoisia sunnuntai-aamuja, jotka tuovat raukeuden tullessaan. Ikää kertyessä huomaan, että arvostan niitä aina yhä enemmän. On ihana nukkua pitkään ja herätä raukeana. Kaivaa aamun lehti esille ja nautiskella aamupalasta. Silloin ei ole koskaan kiire.
Viime viikon jooga oli kokemus itsessään. Suoraan sanottuna en ole päättänyt, tykkäsinkö siitä oikeasti. Se oli rankkaa ja varmasti teki hyvää, mutta silti jotkut asennot tuntuivat lähinnä epämiellyttäviltä. Liikuntavajeesta jumissa ollut keho alkoi taas toimia, mikä virkisti kovasti hektisen viikon keskellä. Hyvää se joka tapauksessa teki kropalle. Takaraivossa kumpuaa epäilys, että jos joka kerta toistuu samat sarjat, on paha kyllästymisen vaara olemassa. Myöskin liikkeiden toistaminen hengitysten tahtiin ilman selkeitä ohjeita on vasta-alkajalle ajoittain haastavaa. Toki, kursseissa ja ohjaajissa on eroja. En mennyt alkeiskurssille, joten tunnilla voidaan olettaa, että osaisin edes perusteet. Perusteet, jotka koostuvat yhdestä viikonloppukurssista, parista tunnista Intiassa yksityisohjaajan kanssa ja nyt viime tunnista. Eli ehkä niissä perusteissakin olisi vielä hieman petraamissa ja liikkeet hengityksineen helpottuvat ajan kanssa.
En vähällä luovuta. Ostin joogamaton ja opin, että niitä voi pestä pesukoneessa. Myöskin uutena opin, että joogamattoja voi olla eri pituisia - lähinnä sen vuoksi, että hyvä myyjä tajusi ohjeistaa, että näin pitkän ihmisen tuskin kannattaa ostaa 163 sentin joogamattoa. Intoa löytyisi siis myös seuraavalle tunnille. Tällä hetkellä lihakset on kipeänä vaihteeksi akrobatiasta ja capoeirasta, joten seuraava kerta siirtyy varmaan ensi viikkoon. Joskus tarvitaan myös lepopäiviä.
Lepopäiviä leppoisessa tunnelmissa vauhdittaa muun muassa Bruno Mars ja Just the Way We Are. Mukavan piristävää ja video itsessään on aivan ihana.
Viime viikon jooga oli kokemus itsessään. Suoraan sanottuna en ole päättänyt, tykkäsinkö siitä oikeasti. Se oli rankkaa ja varmasti teki hyvää, mutta silti jotkut asennot tuntuivat lähinnä epämiellyttäviltä. Liikuntavajeesta jumissa ollut keho alkoi taas toimia, mikä virkisti kovasti hektisen viikon keskellä. Hyvää se joka tapauksessa teki kropalle. Takaraivossa kumpuaa epäilys, että jos joka kerta toistuu samat sarjat, on paha kyllästymisen vaara olemassa. Myöskin liikkeiden toistaminen hengitysten tahtiin ilman selkeitä ohjeita on vasta-alkajalle ajoittain haastavaa. Toki, kursseissa ja ohjaajissa on eroja. En mennyt alkeiskurssille, joten tunnilla voidaan olettaa, että osaisin edes perusteet. Perusteet, jotka koostuvat yhdestä viikonloppukurssista, parista tunnista Intiassa yksityisohjaajan kanssa ja nyt viime tunnista. Eli ehkä niissä perusteissakin olisi vielä hieman petraamissa ja liikkeet hengityksineen helpottuvat ajan kanssa.
En vähällä luovuta. Ostin joogamaton ja opin, että niitä voi pestä pesukoneessa. Myöskin uutena opin, että joogamattoja voi olla eri pituisia - lähinnä sen vuoksi, että hyvä myyjä tajusi ohjeistaa, että näin pitkän ihmisen tuskin kannattaa ostaa 163 sentin joogamattoa. Intoa löytyisi siis myös seuraavalle tunnille. Tällä hetkellä lihakset on kipeänä vaihteeksi akrobatiasta ja capoeirasta, joten seuraava kerta siirtyy varmaan ensi viikkoon. Joskus tarvitaan myös lepopäiviä.
Lepopäiviä leppoisessa tunnelmissa vauhdittaa muun muassa Bruno Mars ja Just the Way We Are. Mukavan piristävää ja video itsessään on aivan ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti