tiistai 19. elokuuta 2008

Kirsikkakolaa 96. kerroksessa

Tuulinen kaupunki ei osoittautunutkaan yhta tuuliseksi, kuin mita etukateen olisi kuvitellut. Saa oli kesaisen lammin, aurinko paistoi, eika viilentavasta tuulesta ollut tietoakaan. Samaan aikaan vierailumme kanssa oli vesi ja ilmashow, jossa erilaiset armeijan lentajat esittelivat taitojaan erilaisilla koneilla Michigan-jarven paalla. Kun saavuimme lauantaina oli kylla show melkein jo ohi, joten nain ainoastaan pari konetta rakennusten valista. Sunnuntaina kuitenkin satuimme olemaan venekierroksella jarvella samaan aikaan, joten aivan kokonaan ei tuota hyvinkin amerikkalaisen oloista tapahtumaa missattu.


Chicago historiaan kuuluu yksi iso palo, jonka jalkeen kaupunki jouduttiin rakentamaan uudestaan. 1920-luvulla kaupunkiin rakennettiin ensimmaiset pilvenpiirtajat ja vanhan ja modernin arkkitehtuurin piirteet ovat yhdistyneet kaupungiksi, jossa pilvenpiirtajien yksityiskohtia on lainattu edellisten vuosisatojen linnoista. Tietyssa mielessa kaupunki oli valtavan massiivinen, mutta samalla itse keskus oli hyvinkin kaveltavissa. Pilvenpiirtajia oli monenlaisia, niin vanhoja kuin uusiakin, joista viimeisinta Trump-toweria rakennetaan paraikaa. Kaupunki on reunustettu toiselta puolelta Michigan-jarvella ja kestustaa halkoo Chicago river, joten veneella kulkemalla pystyy nakemaan kaikki keskeisimmat nahtavyydet. Mikali keskustassa itsessaan ei ole tarpeeksi nahtavaa, on jarven rannalla huikea ranta ja lisaksi lahella keskustaa sijaitsee kaksi isoa puistoa, joista toisessa jopa on ilmainen elaintarha. Lisaksi loytyy hienoja museoita (kuten tekniikan museo), ruokaa ja musikaaleja, mikali etsii tekemista pidemmalle vierailulle.


Oma aikataulumme oli kuitenkin sen verran tiukka, etta keskityimme paaosin keskustarenkaan alueelle. Kavelimme katuja, aistimme tunnelmaa, poikkesimme kaupoissa ja menimme venekierrokselle. Illansuussa menimme Sears -pilvenpiirtajaa, josta sai nauttia baarin antimista huimassa korkeuksissa. Naistenvessan nakyma oli myoskin niin upea, etta Tornin vessakin jaa siina kilpailussa toiselle sijalle. Korkeuksista oli kuitenkin kiva seurata auringonlaskua ja lahtea sen jalkeen takaisin tahan pieneen tuppukylaan, jossa nyt taas olemme.


Ei kommentteja: