New Yorkissa on paikoitellen vaikea kulkea törmäämättä graffitteihin. Jos niitä haluaa metsästää, kannattaa etsiä lähin silta ja kävellä sen ympäristöjä. Toinen vaihtoehto on Moman PS1-näyttely, jonka lähistöllä on yksi iso tehdaskiinteistö, joka on graffitinmaalaajien suuri kohde. Sen vuoksi, että graffitteja oli niin monessa paikassa, ovat nämä myös pirstaloituneet muistikortille ei hetkiin ja kohtiin. Muutama maistiainen siis ennen kuin olen ehtinyt käydä kaikki läpi:
Suomessakin ollaan mielestäni kunnostauduttu viime aikoina katutaiteen saralla. Kannattaa esimerkiksi käydä tutustumassa Suvilahden voimalan, Kampin työmaan tai musiikkitalon takana oleviin työmaa-aitoihin, jotka ovat täyttyneet taiteesta.
Suomessakin ollaan mielestäni kunnostauduttu viime aikoina katutaiteen saralla. Kannattaa esimerkiksi käydä tutustumassa Suvilahden voimalan, Kampin työmaan tai musiikkitalon takana oleviin työmaa-aitoihin, jotka ovat täyttyneet taiteesta.
2 kommenttia:
Kävin tänään Kalasataman konttiaukiolla katsomassa siskon näyttelyä, joka siis oli pienessä kontissa.
Sinne oli toisiaan pystytetty valtava graffiteille omistettu alue, jossa oli varmaan kilometri työmaa-aitaa. Paikalla oli kolme porukkaa maalaamassa graffiteja, kun kuljin ohi. Graffiteista on hyvinkin hauskan näköistä se 20% jossa on mukana esittävää taidetta eikä ainoastaan tyyli-iloittelua omituisilla tavoilla kirjoittaa kirjaimia.
Jos olisin tiennyt, että Kalasatamassa on tänään Tuska, niin olisin tullut aikaisemmin ja ottanut metallipaidan mukaan. Viideltä kuitenkin liput maksoivat yhä 70e ja ainut tuttu bändi oli Wintersun, joten jätin väliin.
Aivan totta, tänään on tuska. Kuuluu jopa partsille asti, tosin varsin vaimeana. Nyt pitäisi sitten tottua kesään kaupungissa, tällä kertaa Helsingissä.
Lähetä kommentti