torstai 29. heinäkuuta 2010

Pimeyden laskiessa

Pimenevät illat. Elokuu, joka kurkistaa jo nurkan takana. Mihin kesän valoisat yöt ovatkaan kadonneet? Ennen kuin huomasin, alkoi olla taas pimeää. Toki elokuun lämpimissä öissä on tunnelmaa vaikka muille jakaa. Kuuman kesän jälkeen voi polttaa taas kynttilöitä ja nauttia elonkorjuun antimista.

Ihmettelin eilen, kun pyöräillessä oli jo hämärää. Kesän kirkkaiden päivien aikana olen hyvin pyöräillyt ilman pyörän valoa, sillä aurinko on riittänyt ohjaamaan matkaani. Nyt se pitää taas jostain kassin pohjalta etsiä. Herätessä onneksi valoa riittää. Nukkumaanmenoakaan ei haittaa, vaikka ilta laskisi jo hieman ennen normaalia sänkyynraahautumisaikaa. Se oikeastaan tekisi ihan hyvääkin unirytmin kannalta. Tai sitten voisi kurillaan taistella vielä hetken kellon osoittamia minuutteja vastaan. Huijata itseään, että vielä vähän voisi jaksaa olla valveilla tai vielä vähän voisi puuhata jotain, joka ei mitenkään voi odottaa enää aamun sarastusta. Varsinkin, kun päivän ensi säteisiin voisi olla pitkä aika - ainakin monta tuntia.

2 kommenttia:

Simo kirjoitti...

Tuttua. Aamun sarastusta ei voi odottaa kongressin majoituskoulun yövalvonta, johon polkaisen puolen tunnin kuluttua...

zitrone kirjoitti...

Surullista jotenkin, että sitten, kun sen hämärtymisen huomaa ensi kertaa, tuntuu se leviävän kovaa vauhtia. Kuukauden päästä jo tavalliseen aikaan illan riennoista kotiutuva törmää harmaaseen, joka ei enää siinä vaiheessa ole niin virkistävän erilaista. Sitten alkaakin odottaa kevättä. :)