tiistai 20. joulukuuta 2011

Idän massat

Kulunut vuosi on ollut taas täynnä muutoksia ja pieniä mullistuksia. Monet diktaattorit ovat kaatuneet. Viimeisin suuri uutinen oli siitä, kuinka Kim Jong Il menehtyi. Uutiset täyttyivät itkuhysteriasta, jota länsimaalaisena on vaikea ymmärtää.

Tosin Pohjois-Koreassa on muutenkin aika paljon kaikkea, jota ei niin helposti käsitä. Esimerkiksi Arirang-festivaali.


Erikoistahan tuossa on paitsi mittakaava, jossa joukkueina asioita tehdään, vaan myös se, että taustakuvat muodostuvat oikeasti ihmisvoimin. Piti hidastaa, pysäyttää ja katsoa pariin kertaan, ennen kuin uskoi. Ymmärtäminen olikin sitten toinen juttu. Minkä vuoksi oikeasti tarvitaan tuhansia ihmisiä piirtämään korean lippua, Kim Jong Iliä tai jotain muuta voimistelun taustalle? Näyttämään, että massassa on voimaa?

Massoista puheen ollen. Sotilasparaatitkin olivat varsin... miten sen nyt sanoisi... massiivisia:


Silti yksi kaikkein omituisimmista asioista oli se, että valtaosassa youtubesta löytyvistä videoista oli jokin kansallinen hönötys, aatteellinen laulu tai kummatkin. Näitä kannattaa surffailla oman mielenkiinnon mukaan, oma kiintiöni täyttyi aika lyhyeen.

1 kommentti:

Simo kirjoitti...

Tämä henkilökohtainen selostus nokkamiehen kuolemasta eräässä toisessa demokraattisessa kansantasavallassa kertoo, miksi asiat näyttävät ulospäin siltä miltä näyttävät ja mitä jätetään sanomatta.